SJK Kustannus

Tue suulla ja jalalla maalaavia taiteilijoita tilaamalla tuotteitamme verkkokaupasta, liittymällä postituslistallemme tai ottamalla meihin yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse.

Tietosuojaseloste | Evästeseloste | Kaupan ehdot | Toimitusehdot

Paula Mustalahti

Suulla ja jalalla maalaavat taiteilijat yhdistyksen stipendiaatti vuodesta 2000

Syntynyt: 1966
Työskentelytapa: Suulla maalaava
Aiheet: Luonto ja maisemat

Ensimmäiset 25 vuotta elin tavallista vammattoman naisen elämää. Lukion jälkeen opiskelin tietotekniikan insinööriksi, menin naimisiin ja sain pojan. Poikani oli vain 9 kuukautta vanha, kun jouduin auto-onnettomuuteen syyskuussa 1992. Vastaantulevan rekan irronnut rengas osui autoon, jota ajoin poika kyydissäni. Seuraukset olivat vakavat, sain selkäydinvamman ja halvaannuin kaulasta alaspäin.

"Maalaaminen on irtiotto arjesta. Se antaa tilaa mielikuvitukselle ja mahdollisuuden viivähtää sielunmaisemassa, joka on piirtynyt mieleeni jossain, jonain hetkenä."

— Paula Mustalahti

Paulan maalauksia

Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhdistyksen stipendiaatiksi minut hyväksyttiin vuonna 2000. Stipendin turvin olen opiskellut maalausta yksityisesti sekä erilaisilla kursseilla. Olen myös opiskellut yliopistossa taide- ja kulttuurihistoriaa, sillä ne avartavat uudella tavalla näkökulmia myös oman taiteen tekemiseen.

Tyypilliset maalausaiheeni löytyvät luonnosta, ja innostus saattaakin herätä hyvin pienestä ja vaatimattomasta asiasta. Valo, kahden yllättävän värin kohtaaminen tai vaikka heinän muoto ja maiseman rytmi. Kun ihmisjälki näkyy töissäni, kyse on yleensä historian tarjoamista muodoista, jotka ovat säilyneet, vaikka ihmiset niiden ympärillä vaihtuvat. Kamera liikkuu mukanani ja yksittäiset hetket tallentuvat kuviin. Maalatessani minulla saattaa olla kymmenen kuvaa tilanteesta, mutta oma mieleni ja muistoni koostavat hetkestä yhden jäljen ja tulkinnan.

Maalaaminen ja taide yleensäkin ovat aina olleet osa elämääni. Onnettomuuden jälkeen oli varsin luontevaa tarttua siveltimeen suulla ja jatkaa sitä. Minulle suunniteltiin maalausteline, joka vastasi tarpeitani kaikin puolin. Kokeilin opettajan avulla erilaisia tekniikoita posliinimaalausta ja etsausta myöten. Etsauksesta innostuin kovasti ja jonkun aikaa harjoittelimme tämän vaativan tekniikan saloja yhdessä taiteita harrastaneen isäni kanssa. Hän rakensi minulle pienen prässin ja toimi käsinäni levyjen pinnoituksessa ja hapotuksessa. Valitettavasti hänen kuolemansa jälkeen tämä osa-alue taideharrastuksestani hiipui, mutta toivottavasti joskus saan mahdollisuuden palata tähän kiehtovaan tekniikkaan.

Lopulta öljyväri- ja akvarellimaalaus jäivät tekniikoiksi, joita käytän nykyään eniten. Kumpikin viehättää minua omalla tavallaan. Akvarelleissa korostuvat siveltimen vedot ja niiden lopullisuus. Värimaailmani niissä on erilainen kuin öljyväritöissäni. Öljyvärimaalauksissani pääosassa ovat värit, sävyt ja tunnelmat. Yritän tavoittaa hetkeä ja tunnelmaa värien avulla, itse aiheen jäädessä toisinaan toissijaiseksi.